Luontokato
on uusi ilmaston­muutos

Luontokato-kuvitus

Luontokato nousee asialistan kärkipäähän: yritysten luontovaikutusarviointeja tehdään tulevaisuudessa vähän samaan tapaan kuin nyt hiilijalanjälkilaskelmia.

Kiinan Kunmingissa järjestetään lokakuussa 2021 YK:n biodiversiteettikokous, jonka tuloksesta toivotaan “luonnon monimuotoisuuden Pariisin sopimusta”. Taustalla on se, että YK:n raportin mukaan jopa miljoona eläin- ja kasvilajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon tulevina vuosikymmeninä. YK:n mukaan lajikato uhkaa tulevaisuudessa esimerkiksi ruoka- ja lääketurvallisuutta sekä toimeentuloa.

Paitsi valtiot, myös yritykset ovat heränneet luontokadon ehkäisyyn. Esimerkiksi S-ryhmä on sitoutunut huomioimaan luontovaikutukset omassa liiketoiminnassaan ja asettanut itselleen tähän mittareita.

Haasteena on se, että luontovaikutuksia on usein vaikea jäljittää. Vaikutukset ovat selvät, jos yritys itse hyödyntää luontoa alkutuotannossa. Pitkissä tuotantoketjuissa yrityksen toiminnan vaikutuksia luontoon voi olla vaikeaa arvioida.

Useat tahot kuitenkin kehittävät laskentamalleja, joilla voidaan mitata yritystoiminnan vaikutusta uhanalaisiin lajeihin ja muuhun luontoon. Yhtä yksittäistä mittaria tuskin löytyy ilmiön moniulotteisuuden vuoksi. Silti on selvää, että vaikutuksia opitaan mittaamaan paremmin.

Samalla lailla on käynyt jo ilmastoriskien mittaamiselle: vain muutama vuosi sitten finanssialalta puuttui välineitä arvioida sijoitustensa hyvyyttä tai huonoutta ilmaston näkökulmasta. Nyt esimerkiksi ilmastopäästöjen suhteuttaminen sijoitettuun pääomaan on yleistynyt.

Kuluttajille on toistaiseksi tarjolla vain vähän tietoa yritysten luontovaikutuksista. Tiedon lisääntyessä myös kuluttajien ja muiden sidosryhmien vaatimukset kasvavat.

Panu Halme

”Luontokato on nouseva trendi, joka räjähtää käsiin. Kun suuret toimijat ovat asiaan jo heränneet, niin veikkaan, että 3–5 vuoden päästä yritysten luontokatoarviot ovat todella yleisiä.”

Panu Halme,
tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto

”Usein suomalaiset ajattelevat, että meillä on vastuu huolehtia omasta luonnostamme. Kansainvälinen luonnon monimuotoisuuden jalanjälki unohtuu. Suuri osa luontovaikutuksista syntyy tuotannon ja kulutuksen vaikutuksista, jotka ovat Suomen ulkopuolella.”

Eeva Hellström,
ennakointi- ja strategia-asiantuntija, Sitra

Eeva Hellström, kuvaaja: Miikka Pirinen
Eeva Primmer, kuvaaja: Kai Widell

”Luontokato on ajankohtainen ilmiö, jopa trendi, joka kiinnostaa kansalaisia, kuluttajia ja poliitikkoja. Suuret yritykset ovat kiinnostuneita luontotilinpidosta. Luonnon monimuotoisuuden suojelu eroaa ilmastonmuutoksen vastaisesta työstä, sillä toimiin ei aja pelkästään uhka, vaan myös empatia muita lajeja kohtaan.”

Eeva Primmer,
tutkimusjohtaja ja professori, SYKE

Yritys, mieti ainakin näitä

Selvitä. Pohdi, mitä luonnon monimuotoisuus tarkoittaa liiketoiminnallenne. Miten hyödynnätte luonnonvaroja? Millaisia vaikutuksia tuotantoketjulla on luonnon monimuotoisuuteen?

Ennakoi. Asiantuntijoiden mukaan luontokato nousee pian niin päättäjien, median kuin kuluttajienkin asialistalle. Voit saavuttaa kilpailuetua selvittämällä nyt, miten voitte toiminnallanne vähentää luontokatoa ja tukea luonnon monimuotoisuutta.

Valitse mittarit ja viesti. Yritystoiminnan vaikutukset luontokatoon vaihtelevat toimialan mukaan. UPM voi mitata sitä lehti- ja lahopuun määrällä yhtiön omistamissa metsissä, viestintätoimisto ei. Selvitä, miten yrityksesi voi tukea luonnon monimuotoisuutta, ja viesti toimista avoimesti.

Luontokato nyt ja tulevaisuudessa

Yritysjohtajille ja -asiantuntijoille suunnatussa kyselytutkimuksessa (2019) vain 31 % vastaajista sanoi, että luonnon monimuotoisuus on heille erittäin tai melko tärkeä yritysvastuun teema. Vuonna 2021 osuus oli noussut 54 %:iin

Tutkimukseen 2021 vastanneista 46 % kertoo luonnon monimuotoisuuden olevan mukana yrityksen vastuullisuusstrategiassa.

Suomi on sitoutunut kansainvälisillä sopimuksilla pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden vähenemisen. Lisäksi kansallista luonnonsuojelulakia uudistetaan parhaillaan. Osana lakiuudistusta kartoitetaan ekologisen kompensaation mahdollisuutta.