kukka01_KaskasMedia

Visuaalista viestintää, kiitos! Miksi infografiikat, videot ja visuaaliset ilmeet kuuluvat nyt jokaisen viestijän työpöydälle

Aurora Airaskorpi | 27 huhtikuun, 2020

Ei ole enää nettiartikkelia ilman kuvaa, ruokaohjetta ilman how to -videota, raporttia ilman pylväsgrafiikkaa tai kaupunkia ilman visuaalista ilmettä. Puolisoa etsitään Tinderissä kuvan perusteella, ja ravintolat suunnitellaan Instagram edellä, jotta kävijät ikuistaisivat ruokansa ja jakaisivat sen seuraajajoukolleen.

Visuaalisuudesta on tullut osa myös jokaisen viestijän arkipäivää. Samalla myös viestintä on muuttunut aiempaa vuorovaikutteisemmaksi. Sen sijaan, että viestejä valutettaisiin ylhäältä alas valistamalla tai mainostamalla, ihmiset valitsevat yhä useammin itse, minkälaisten sisältöjen pariin he hakeutuvat. Kukaan tai mikään ei enää yksin hallitse kansalaisten ja kuluttajien mediakäyttäytymistä. Jokainen meistä rakentaa oman päivittäisen syötteensä – joko itse tai algoritmien ennustamana.

Valinnanvaraa on koko internet täynnä. Runsas tarjonta  lisää myös ähkyn tuntua ja heikentää keskittymistä. Kun tietokoneella on auki 12 välilehteä, laadukkaatkin artikkelit jäävät helposti kesken, koska jokin notifikaatio kännykässä keskeyttää vähän väliä lukukokemuksen.

Näin ollen viestijöiden tehtävänä ei ole vain viestiä, vaan myös tehdä viesteistä aiempaa kiinnostavampia ja koukuttavampia. Visuaalisuus on tehokeino paitsi huomion saamiseen, myös sisällön ymmärrettäväksi tekemiseen. Hyvä visuaalisuus ei kuitenkaan synny vahingossa, vaan vaatii viestinnän tekijöiltä ja päättäjiltä uudenlaista ajattelua.

Mitä jokaisen viestijän pitää ymmärtää visuaalisesta viestinnästä?

Video ei synny pelkästään kameran esiin kaivamalla, eikä infografiikka ole kasa numeroita kivoilla väreillä höystettynä. Viestijä on yhä edelleen se, jonka pitää miettiä, mikä tiedossa on kiinnostavaa ja miksi asiasta ylipäätään viestitään.

Viestinnän asiantuntija, viestintäpäällikkö tai tiedottaja on yhä useammin kokonaisuuden strateginen suunnittelija kuin viestinnän toteuttaja. Tässä viisi vinkkiä, joiden avulla visuaalisuudesta saa aidosti strategisen viestinnän muodon.

  1. Kyse on kokonaisuudesta. Jos visuaalista viestintää suunnittelee yksi sisältö kerrallaan, lopputulos on hajanainen. Jokaisen visuaalisen viestin pitäisi kiinnittyä sen tuottajaan jollain tavalla, esimerkiksi brändin visuaalisen ilmeen kautta. Mieti vaikkapa Instagramia: Instagram-tilin katsominen ruudukkona kertoo tuottajansa visuaalisesta viestinnästä kertasilmäyksellä, ja päätökset kokonaisuuden kiinnostavuudesta tehdään ruudukkoa katsomalla. Sama kokonaistunne pitäisi välittyä organisaation koko visuaalisesta viestinnästä.
  2. Trendejä tulee ja menee. Vielä viisi vuotta sitten kaikki puhuivat videosta, nyt visuaalisen viestinnän saralla pöhistään infografiikasta. Yhdenkään trendin harjalla ei tarvitse ratsastaa, jos tietää, mitä on oikeasti tekemässä. Vain siksi että naapuriyritys tai -yhteisö tekee jotain, ei tarkoita että meidänkin pitäisi. Paljon fiksumpaa on tehdä sitä, mistä on oikeasti hyötyä.
  3. Kaikki alkaa yleisöstä. Kun tiedät, kenen kanssa olet tekemisissä ja kuka viestejäsi seuraa, viestinnän muodon valitseminen on aika helppoa. Suunnitteletpa sitten mitä tahansa viestintää, perehdy kunnolla sidosryhmiisi ja kohderyhmiisi. Mieti, missä kanavissa he oikeasti liikkuvat, kuinka kiireisiä he ovat ja mikä viestinnän muoto palvelee heitä parhaiten. Hienonkin visualisoinnin tekeminen vain omien työkavereiden ihailtavaksi on pelkkää rahan hukkaa.
  4. Työkalut ovat vain välineitä, ideat ratkaisevat. Visuaalista viestintää ei synny pelkästään välineitä käyttämällä. Hyvä video on usein enemmän kiinni hyvästä käsikirjoituksesta kuin siitä, että joku osaa käyttää kameraa. Huonolaatuisesta tai valheellisesta datasta ei saa uskottavaa vastuullisuusviestinnän infografiikkaa vaikka käytössä olisi mitkä ohjelmistot. Kaikki viestintä lähtee siitä, että on jotain mielenkiintoista sanottavaa ja luovuutta sanoa se vastaanottajan kannalta puhuttelevasti. Joten ennen kuin ostat uusimman ohjelmiston omia datavisualisointejasi varten, raivaa kalenteriisi tilaa miettiä, mikä tuottamassasi tiedossa on kiinnostavaa.
  5. Mieti oman työtuntisi arvo. Viestinnän asiantuntijoiden odotetaan usein olevan jokaiseen viestinnän lajiin taipuvia monitoimikoneita. Jos organisaatiossasi on paine, että kaikkea pitäisi tehdä itse, mieti vielä. Laske arvo omalle työtunnillesi ja mieti, kuinka kauan sinulla menee ideoinnin lisäksi itse toteutukseen, uusien työkalujen opetteluun ja lopputuloksen viilaamiseen. Suunnittele hyvissä ajoin etukäteen, mitä asioita on järkevää tehdä itse ja mitä taas ulkoistaa. Näin aikataulut ja kustannukset eivät pääse yllättämään kaikkein kiireisimmällä hetkellä.

Kirjoittaja on Kaskas Median luova johtaja, joka inhoaa ad hoc -tekemistä ja on milloin tahansa valmis vaihtamaan trendien perässä juoksemisen vaikuttavaan ja omaleimaiseen perustekemiseen. 

Selaa lisää