Tiedekilpailut ratkaisevat maailman kiperimpiä kysymyksiä

Maria Ruuska | huhtikuu 15, 2015

Kuka on vastuussa, jos hoivarobotin antama lääke johtaa potilaan kuolemaan? Miten taiteen avulla voidaan esittää ilmastonmuutos niin, että se kiinnostaa ihmisiä? Näitä, ja monia muita kysymyksiä ratkotaan Suomen ensimmäisessä suuren mittakaavan tiedepohjaisessa Helsinki Challenge -innovaatiokilpailussa.

Tiedekilpailu

Suuret tiede- ja innovaatiokilpailut maailmalta osoittavat, että kilpailuiden avulla voidaan ratkoa monimutkaisia ongelmia, mutta samalla viestiä niistä viihteellisesti. Kilpailun elementit kutkuttavat yleisön mielenkiintoa ja yleistajuinen kieli selittää vaikeita tieteellisiä aiheita. Palkinnoksi tutkija saa mainetta ja joskus myös mammonaa. Samalla ratkaisut viheliäisiin ongelmiin saavat huomiota.

Helsingin yliopiston Helsinki Challenge on Suomen ensimmäinen suuren mittakaavan tiedepohjainen innovaatiokilpailu, joka ratkaisee yhteiskuntamme monimutkaisia haasteita. Haasteita ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, nopea kaupungistuminen ja tulevaisuuden terveys ja hyvinvointi. Aiheet ovat painavia, mutta ne esitetään kevyesti.

Tiedenäyttelyt ovat tiedekilpailujen esi-isiä

Tiede- ja innovaatiokilpailujen historia alkoi jo 1900-luvun alkupuoliskolla tiedenäyttelyiden muodossa. Tieteen uskottiin ratkaisevan kaikki yhteiskunnan ongelmat ja tiede edistyi harppauksin. Ongelmana oli, että tavalliset ihmiset eivät ymmärtäneet tieteen saavutuksia. Tavoitteeksi tuli luoda silta tieteen ja kansalaisten välille. Tiedenäyttelyissä demonstroitiin muun muassa painovoiman toimintaa. Tiede tuli television myötä ihmisten koteihin, ja sen esittelyssä alettiin hyödyntää viihteen keinoja.

Tiedekilpailut ovat edelleen suosittuja ympäri maailmaa, ja ne keräävät suuria katsojalukuja televisiossa ja nykyään kasvavassa määrin internetissä.

Maailmalla on mielenkiintoisia esimerkkejä siitä, miten kilpailuissa tiede tuodaan yleisön eteen vetävällä tavalla samalla, kun maailman suurimpia ongelmia ratkotaan. Vaikka kaikki haasteet eivät kerralla ratkeaisikaan, toimivat kilpailut erinomaisesti tieteen esiintuojina ja selittäjinä.

smartlivingchallenge

Reaaliaikaista some-seurantaa Australiassa

Ruotsissa Smart Living Challenge kutsuu kehittäjät yhteen suunnittelemaan liiketoimintamahdollisuuksia ja ideoita kestävämpiin elintapoihin kaupungeissa. Australian World Solar Challenge haastaa osallistujia kehittämään aurinkoenergialla kulkevan menopelin, ja tekemään sillä kolmen tuhannen kilometrin matkan. Kilpailijoita seurataan ja kannustetaan reaaliaikaisesti YouTubessa ja sosiaalisessa mediassa. Ajatuksena on pohtia aurinkoenergian mahdollisuuksia vaihtoehtoisena energiamuotona.

Kilpailut avaavat ovia

Ruotsissa Forskar Grand Prix on vuosittain järjestettävä tiedekilpailu, jossa parhaiten omasta tutkimuksestaan viestivä tutkija voittaa. Tutkija pitchaa oman ideansa neljässä minuutissa yleisölle ja asiantuntijaraadille. Vangitsevin ja inspiroivin esitys pääsee jatkoon.

Vuoden 2014 voittaja Michael Braian pitchasi mahdollisuudesta 3D-tulostaa tekohampaita.

“En koskaan uskonut, että tutkimukseni pieni yksinkertaistaminen voi johtaa niin moneen asiaan. Minulle on auennut monia tärkeitä ovia yhteistyökumppaneiden kanssa”, Braian kertoo kilpailun verkkosivuilla. Kilpailun tarkoituksena on edistää tiedeviestintää ja houkutella laajaa yleisöä kiinnostumaan tieteestä.

forskargrandprix_david_cronberg

Tieteestä startupeja

Yhdysvaltalainen GIST TECH-I Competition muovaa innovaatiokilpailun avulla tieteestä uusia startup-yrityksiä.

Tutkijat ja kehittäjät kymmenistä maista hakevat mainetta ja rahoitusta kilpailusta, jota kansainvälinen yritysmaailma seuraa tarkasti. Ajatuksena on tuotteistaa tieteestä toimivaa liiketoimintaa ja yhdistää rahoittajia hyviin ideoihin.

Kilpailusta on ponnistanut muun muassa jordanialainen Nermin Sa’d, joka kehitti verkkoalustan, jossa arabinaisinsinöörit voivat työskennellä Lähi-Idän naisille vaikeassa kulttuurisessa ympäristössä ja miesvaltaisella alalla.

Google palkitsee lapset

Tiedekilpailut ovat tärkeä osa tiedekasvatusta. Lapsille ja nuorille suunnatut tiedekilpailut kannustavat tulevia sukupolvia tieteen pariin ja antavat monille ensikosketuksen kansainväliseen yhteistyöhön.

Google Science Fair on Googlen verkossa järjestämä globaali ideakilpailu 13–18-vuotiaille. Nuori jakaa netissä oman tiedeprojektinsa muun maailman kanssa ja saa suoraa palautetta tuomareilta ja tiedemaailman julkkiksilta.

Aiheet yllättävät vakavuudellaan: yhdysvaltalainen 17-vuotias Esha Maiti on kehittänyt uuden tekniikan löytää varhaisessa vaiheessa kehittyviä syöpäsoluja ja Swazimaasta kotoisin olevat 14-vuotiaat Bonkhe Mahlalela ja Sakhiwe Shongwe haluavat parantaa köyhän kotimaansa viljelymahdollisuuksia uudella mullattomalla viljelytekniikalla.

Pääpalkintona on kymmenen päivän matka Galapagossaarille ja 50 000 dollarin stipendi nuoren tulevaan koulutukseen.

GoogleScienceFair

Helsinki Challenge kannustaa yhteistyöhön

Helsinki Challenge -kilpailu juhlistaa Helsingin yliopiston 375-juhlavuotta ja kannustaa tutkijoita, liike-elämää ja kolmatta sektoria yhteistyöhön ratkaisemaan globaaleja haasteita.

Kaksikymmentä semifinalistitiimiä kehittävät parhaillaan ideoitansa kiihdyttämöohjelmassa, jossa Helsingin yliopiston kumppaneita ovat Demos HelsinkiAvanto Helsinki ja Kaskas Media.

Kilpailu tiivistyy marraskuussa 2015, kun voittaja korjaa 375 000 euron voittopotin ideansa toteuttamiseen.

“Tutkijatiimit määrittelevät haasteensa ja ideansa itse, mutta niitä kehitetään yhdessä mahdollisten toteutuskumppaneiden, loppukäyttäjien ja mentorien kanssa”, kertoo yhteiskehittämisasiantuntija Outi Kuittinen Demos Helsingistä. Fasilitoijat auttavat semifinalistitiimejä viestinnässä ja yhteistyökumppaneiden kontaktoimisessa.

Tiede ei ole yksinäinen saarekkeensa maailmassa. Sen on oltava vuorovaikutuksessa tutkimuksen hyödyntäjien ja yhteiskunnan kanssa. Tiedekilpailut on yksi keino tuoda tiedettä lähemmäs tavallista ihmistä ja parhaimmillaan ne inspiroivat uusiin ideoihin ja poikkitieteelliseen yhteistyöhön.

Helsinki Challengessa yksi tiimi lähtee esimerkiksi siitä, että insinöörien ja arkkitehtien näkökulma ei pelkästään riitä kaupunkisuunnittelussa. Kaupunki on niin moninainen kokonaisuus, että tiimissä kaupunkisuunnittelun kiemuroita ratkoo insinöörien ja arkkitehtien lisäksi tutkijoita niin ympäristöekologian, sosiologian kuin muotoilunkin alalta.

Helsinki Challenge -kilpailuun voi tutustua alla olevan esittelyvideon avulla.

Kuvat kuvankaapauksia: ephemera.typepad.com / smartlivingchallenge.com / Forskar Grand Prix: David Cronberg / Google Science Fair.

Selaa lisää