Poliittisen talouden tutkija: “Jos kriisi kestää puolikin vuotta, tilanne muuttuu taloudellisesti ja sosiaalisesti hulluksi”

Kira Keini | 19 maaliskuun, 2020

Koronaviruspandemia koettelee terveyden lisäksi maailmantaloutta valtavalla voimalla. Poliittisen talouden tutkija, tohtorikoulutettava Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta sanoo, että poliitikkojen ja keskuspankkien pitää yhdistää voimansa taantuman taltuttamiseksi.

Voiko koronaviruskriisi laukaista taantuman?

“On selvää, että taantuma on jo alkanut. Nyt vain arvaillaan, kuinka syvä siitä tulee. Tutkimuslaitokset ja pankit ovat ryhtyneet korjaamaan ennusteitaan alaspäin, ja kevään mittaan ennusteet varmasti synkkenevät. Esimerkiksi Suomen Pankki julkaisi äskettäin ennusteen, jonka mukaan Suomen bruttokansantuote putoaa 1,5–4 prosenttia vuonna 2020. Ennusteiden vaihteluvälit ovat suuria, koska epävarmuutta on paljon.

Arvioiden tekemistä vaikeuttaa se, että virusta ei vielä tunneta kunnolla, siihen ei ole lääkettä, eikä kukaan tiedä kuinka kauan käynnissä olevat eristämiset ja sulkemiset kestävät. Tiedämme, että valtioiden toiminnan ajaminen alas ja ihmisten liikkumisen rajoittaminen iskevät pahasti talouteen. Jos kriisi kestää puoli vuotta tai jopa vuoden, tilanne muuttuu taloudellisesti ja sosiaalisesti todella hulluksi.

Koronaviruspandemian aiheuttamat taloudelliset ongelmat ovat sellaisia, etteivät keskuspankit voi ratkaista niitä. Keskuspankit päättävät rahan hinnasta, mutta ne eivät voi kehittää lääkettä virukseen, hillitä sen leviämistä tai vastata eristysten aiheuttamaan taloudelliseen tälliin. 

Koronaviruksen kansanterveydellisten ja -taloudellisten seurausten hoito on poliitikkojen tehtävä. Siksi markkinat eivät rauhoitu keskuspankkien toimilla, vaan pikemminkin päinvastoin. Markkinat ovat reagoineet keskuspankkien poikkeuksellisiin toimiin romahtamalla.

Tällä hetkellä markkinat odottavat valtioilta suuria toimenpiteitä. Valtioiden pitäisi viestiä, että tilanne otetaan vakavasti. Kaikista rauhoittavinta olisi, jos valtiot ja keskuspankit tiedottaisivat yhdessä, että ne ovat valmiita tekemään kaikkensa tilanteesta selviämiseksi. Nyt siihen olisi erinomainen tilaisuus: Euroopan keskuspankki ilmoitti vastikään ylimääräisestä 750 miljardin euron pandemiaelvytyksestä, jolla se tukee koronasta kärsiviä euromaita. Euromaat voisivat nyt ilmoittaa yhdessä, että ne käyttävät EKP:n tarjoamaa liikkumavaraa vastatakseen yhdessä koronavirukseen.

Poliittisilta päättäjiltä tarvitaan nyt valmiutta tehdä suuria päätöksiä. Tilanne on vaikea: mitä järeämpiä toimia pandemian hidastamiseksi tehdään, sitä suurempia ovat sen taloudelliset seuraukset. Koko maan alasajaminen on hirveä päätös, koska sen taloudellinen tuho on valtava. Tauti on kuitenkin tunnettava, ennen kuin tilanne voidaan saada hallintaan. Niin kauan kuin koronaviruksen leviämistä ei ymmärretä eikä siihen ole lääkettä, seurauksia voi vain arvailla. Äärimmäinen vaihtoehto on, että valtiot sulkevat pörssinsä, kunnes koronavirus saadaan aisoihin.”

Mitä haavoittuvuuksia koronaviruspandemia on paljastanut globaalissa talousjärjestelmässä?

“Talousjärjestelmän suuri heikkous on se, että sen toiminta perustuu velkaantumiseen.  Nyt käynnissä on samaan aikaan sekä tuotantoketjujen tarjontashokki että tulovirtojen kysyntäshokki. Toisaalta työn tarjonta vähenee karanteenien ja sulkemisten vuoksi, toisaalta myös palvelujen kysyntä laskee. 

Yhdessä nämä shokit voivat johtaa finanssikriisiin, jos velkaketjut katkeavat ja pankkeja pitää ryhtyä pelastamaan. Tämä ei ole vielä ajankohtaista, mutta se on realistinen riski, jos eristämiset ja sulkemiset kestävät kauan. Globaalin talousjärjestelmän heikkous näkyy siinä, että se ei kestä tällaista tilannetta, vaikka tilanne olisi vain lyhytaikainen. Maailmantalous on täysin riippuvainen rahasta, maksuista ja velkaketjujen katkeamattomasta virrasta.

Suurin epävarmuus liittyy siihen, että ei tiedetä, kuinka kauan tilanne kestää. Nyt on hyväksyttävä äärimmäinen epävarmuus.”

Poikkeustila on Kaskas Median blogisarja, joka tarjoaa luotettavaa tietoa koronaviruspandemian vaikutuksista yhteiskunnan eri osa-alueilla. Me Kaskas Mediassa uskomme tutkittuun tietoon ja yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen. Tuomme mukaan keskusteluun myös niiden tutkijoiden ja asiantuntijoiden äänet, joita julkisuudessa ei yleensä kuulla.

Jos tarvitset apua viestintään tai vuorovaikutukseen poikkeustilassa, ota meihin yhteyttä.

 

Kuva: Helsinkikuvia.fi

Selaa lisää