Kuuden twiitin konferenssipuhe

Iina Ala-Kurikka | toukokuu 2, 2017

Tiedekonferenssi toi huhtikuussa 2017 tutkijat yhteen keskustelemaan aivotutkimuksen viimeisimmistä läpimurroista. Konferenssi poikkesi perinteisestä, sillä se järjestettiin kokonaan Twitterissä. Kysyimme yhdeltä järjestäjistä, psykologi ja post doc -tutkija Annika Hulténilta, mihin Twitter-konferensseja tarvitaan.

Ryhmä neurotieteilijöitä istui huhtikuussa kymmenen tunnin ajan Aalto-yliopiston tiloissa valvomassa #brainTC-tunnistetta. Käynnissä oli Aalto Brain Centerin Twitter-konferenssi. Ryhmään kuuluvat tutkijat työskentelevät neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitoksella.

“On tärkeää, että tiede on avointa ja kaikki tutkijat voivat osallistua yhdenvertaisesti”, kertoo Annika Hultén. “Twitter on siihen hyvä työkalu.”

Millainen on Twitter-konferenssi?

“Twitterissä järjestetty konferenssi on virtuaalinen kokous, jonka puheet ja keskustelut sijaitsevat yhden tunnisteen eli hashtagin alla. Tieteilijät esittävät tutkimuksiaan lyhyissä twiittausten sarjoissa. Järjestämämme Brain Twitter Conference 2017:n hashtag oli #brainTC.

Aivotutkijoiden suurin kokous kerää noin 30 000 osallistujaa vuosittain. Society for Neurosciencen järjestämän kokouksen voi pitää vain viidessä kaupungissa maailmassa, koska muualla ei ole tarpeeksi isoja tiloja. Twitter-konferenssimme tavoitti yli puoli miljoonaa henkeä. Ero on todella suuri!”

Mikä sai teidät innostumaan Twitter-konferenssista?

“Yksi konferenssin järjestäjistä, psykologi ja neurotutkija Tommi Himberg, törmäsi puolivahingossa merilintututkijoiden Twitter-konferenssiin. Innostuimme ajatuksesta järjestää oman alan tutkijoillemme vastaavanlainen tapahtuma.

Kaikki tutkijat eivät pysty matkustamaan kokouksiin esimerkiksi perhe- tai rahasyistä. Se rajoittaa oman työn esille tuomista ja verkostoitumista, jotka ovat tärkeitä osia tutkijan uraa. Köyhempien maiden tutkijoilla ei ole suurta budjettia, ja kaukaa maksaa enemmän matkustaa. Tiede vääristyy rahallisin perustein, vaikka hyvää ja laadukasta tiedettä tehdään myös vähemmän varakkaissa yliopistoissa.

Kokouksiin matkustus kuormittaa ympäristöä ja vie aikaa. Twitter-konferenssi on helppo yhdistää muuhun elämään. Tällä kertaa yksi puhuja twiittasi lentokoneesta, toinen juhlaillalliselta ja kolmas katsoi televisiota lapsensa kanssa.

Sosiaalisen median avulla konferenssista tulee avoin myös muille kuin tutkijoille. Tapahtumassamme oli perinteisiä konferensseja tasaisempi osallistujien sukupuolijakauma, koska kaikkien oli helppo osallistua.”

Miksi juuri Twitter?

“Twitter-kokouksen seuraaminen ei vaadi edes rekisteröitymistä. Riittää, että googlaa hashtagin.

Rajallinen 140 merkin määrä haastaa tutkijat. Tutkimus on luovaa työtä, ja tutkijoista löytyy luovia ihmisiä. Twitterissä jokainen voi hyödyntää esimerkiksi videoita, kun perinteisissä kokouksissa suurin osa tutkimuksesta on näytillä julisteina.

Omia lemppareitani olivat esitykset, joissa oli tietoa sekä tutkijayhteisölle että laajemmalle yleisölle.”

Miten tutkijat ovat suhtautuneet uuteen ideaan?

“Suhtautuminen on ollut positiivista ja yllättynyttä. Osa puhujista ja seuraajista liittyi Twitteriin tapahtumaa varten. Varsinkin vanhemmissa sukupolvissa oltiin innostuneita. Saimme käytävillä palautetta, että onpas hienoa!

Haaste on, ettei esiintymistä Twitter-konferenssissa lasketa tieteelliseksi saavutukseksi. Tavallisessa kokouksessa puhuminen on suuri meriitti, ja saavutukset vaikuttavat esimerkiksi apurahojen saamiseen. Järjestelmät ovat jäykkiä, joten niiden muuttamiseen menee aikaa.”

Miten aivotutkimus näkyy sosiaalisessa mediassa?

“Aivotutkimuksesta on otollista viestiä, koska aivot kiinnostavat montaa. On muutamia tutkijoita, jotka ovat aktiivisia ja joilla on paljon seuraajia. Moni ei viesti tieteestä somessa lainkaan.

Kuten bloggaaja Neuroskeptic konferenssipuheessaan kertoi, neuromyyttejä on paljon. Neuromyytit ovat aivoista ja aivotutkimuksesta leviävää hataraa tietoa. On meidän tutkijoiden velvollisuus korjata myyttejä ja osoittaa, mikä on totta ja mikä ei.

Sosiaalinen media tuo tiedettä lähemmäs ihmisiä. Se on korostetun tärkeää nykyisessä tiedepoliittisessa ilmapiirissä. Tieteen tuloksia tulisi ottaa huomioon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Esimerkiksi neurotieteen tuloksilla voidaan perustella, milloin kielen opiskelu tulisi aloittaa kouluissa. Some on yksi työkalu, jolla tieteestä tehdään helposti lähestyttävää.”

 

Kuvassa on aivot Brain Twitter -konferenssin takana. Vasemmalta oikealle: Enrico Glerean, Juulia Suvilehto, Koos Zevenhoven, Annika Hultén ja Tommi Himberg. Kuva: Marko Havu

Brain Twitter Conference 2017

#brainTC Twitterissä

Storify-palvelun kooste konferenssista

Selaa lisää