Kriisiviestinnän tutkija: “Olennaiset faktat pöytään, turha spekulaatio pois”

Kaskas Media | huhtikuu 2, 2020

Koronaviruspandemiasta on tärkeää kertoa faktat, mutta paniikin lietsomista pitää välttää. Kriisitilanteessa pitää huolehtia siitä, että ihmiset säilyttävät normaalin toimintakykynsä. Näin sanoo Helsingin yliopiston yliopistonlehtori ja kriisiviestinnän tutkija Salli Hakala.

Miten kriisitilanteessa pitää viestiä?

“Kriisin aikana on tärkeää kertoa olennaiset faktat, jotka tilanteesta kulloinkin tiedetään. Kansalaiset on pidettävä jatkuvasti ajan tasalla, kun kriisitilanne elää ja päivittyy. Viranomaiset eivät kuitenkaan aina voi kertoa tarkkoja tietoja esimerkiksi kriisien uhreista yksityisyydensuojan vuoksi. Joskus liian yksityiskohtaiset tiedot voivat myös vääristää kokonaistilanteen hahmottamista.

Medialla on tärkeä rooli kansalaisten informoimisessa. Suomessa Ylen ja Helsingin Sanomien kaltaiset valtamediat ovat jakaneet asiatietoa koronaviruksesta ja vastanneet hyvin kysymykseen siitä, miksi kansalaisten pitää tukea hallituksen päätöksiä rajoittaa esimerkiksi liikkumista. Ainakaan toistaiseksi valtamediassa ei ole kuultu kovin kriittisiä puheenvuoroja siitä, tarvitaanko näin järeitä toimenpiteitä.

Tiedonvälityksen lisäksi kriisiviestinnässä pitää osoittaa myötätuntoa vaarassa oleville, tässä tapauksessa vanhuksille ja muille riskiryhmiin kuuluville. Koronaviruspandemia on ensisijaisesti terveyskysymys. Siihen liittyy hyvinvointiyhteiskunnassa olennainen näkemys siitä, että meidän pitää huolehtia itseämme heikommassa asemassa olevista. Tämän takia yhteiskuntaa pyörittävien, aktiivisten ihmisten pitää rajoittaa ja muuttaa toimintaansa.

Viestinnän tutkijalle koronaviruksen saama mediahuomio on kiinnostava tutkimuskohde. Kun keskitymme kohtuullisen terveen ja vahvan yhteiskuntamme suojelemiseen, muut epäkohdat saavat väistyä. Vaikka ihmisiä kuolee koronan lisäksi myös muihin sairauksiin ja miljoonat ihmiset odottavat edelleen pakolaisleireillä pääsyä Eurooppaan, vain korona ylittää nyt uutiskynnyksen. Tämä herättää kysymyksen siitä, kenen kärsimys on uutisoinnin arvoinen.”

Minkälainen viestintä lietsoo paniikkia?

“Johtavien poliitikkojen ja viranomaisten tulisi välttää pelkkää pohdintaa ja spekulaatiota tilanteessa, jossa he joutuvat viestimään siitä, miten pitää toimia. 

Hysteria leviää helposti. Se, että näemme päivittäin sosiaalisessa ja perinteisessä mediassa kuvia ja videoita ihmisistä hamstraamassa vessapaperia ja ruokaa, ruokkii paniikkimielialaa. Siksi on tärkeää, että johtavat poliitikot ja tässä tapauksessa ruokakauppiaat korjaavat virheelliset tiedot tavaran loppumisesta. Ihmisten pitää pystyä säilyttämään normaali toimintakykynsä niin hyvin kuin se poikkeustilassa on mahdollista. Iltapäivälehtimäiset kauhuskenaariot eivät palvele ketään.

Sillä, miten asiat esitetään mediassa, on merkitystä. Kriisin käsittely henkilöhaastatteluiden ja kärjistysten avulla vetoaa lukijoiden tunteisiin, mutta ei edistä asiapitoisen tiedon välittämistä. Medialla on toki oma toimintalogiikkansa, mutta kriisistä voi uutisoida monella tavalla. Esimerkiksi valtamedian suosimat, hetki hetkeltä päivittyvät uutisartikkelit ovat hyvä tapa jakaa ajankohtaista faktatietoa.

Myös sosiaalisessa mediassa pitää olla tarjolla asiantuntevaa tietoa. Infograafit, linkit, avainsanat, videot ja meemit ovat tehokkaita myös kriisiviestinnässä. Organisaatioiden pitää käyttää viestinnässään hyväksi sosiaalisen median ja verkon mahdollisuudet. Esimerkiksi tiettyihin teemoihin keskittyviä verkkokeskusteita voi koota yhteen aihetunnisteiden avulla. Ihmisiä pitäisi ohjata luotettavan tiedon äärelle erityisesti ryhmissä ja kanavissa, joissa leviää virheellistä tietoa.”

Poikkeustila on Kaskas Median blogisarja, joka tarjoaa luotettavaa tietoa koronaviruspandemian vaikutuksista yhteiskunnan eri osa-alueilla. Me Kaskas Mediassa uskomme tutkittuun tietoon ja yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen. Tuomme mukaan keskusteluun myös niiden tutkijoiden ja asiantuntijoiden äänet, joita julkisuudessa ei yleensä kuulla.

Jos tarvitset apua viestintään tai vuorovaikutukseen poikkeustilassa, ota meihin yhteyttä.

Selaa lisää