Koronavirus pakottaa kysymään, elämmekö arvojemme mukaisesti: “Yhtäkkiä olemme kaikki hauraita ja kuolevaisia”

Karoliina Kinnunen Mohr | huhtikuu 6, 2020

Koronavirus pysäytti kiireen ja pakotti ihmiset koteihinsa. Kriisi on mahdollisuus arvioida, mihin ainutkertainen elämä, jota nyt lujasti suojelemme, kannattaa käyttää. Näin sanoo professori Arto O. Salonen, joka työskentelee Itä-Suomen yliopiston yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnassa.

Voiko koronapandemia muuttaa elämän arvojärjestystä tai käsitystämme hyvästä elämästä?

“Olemme teollisessa yhteiskunnassa taltuttaneet nälän, selättäneet pahimman köyhyyden ja suurimmat sodat. Yhtäkkiä olemme kaikki hauraita ja kuolevaisia. En usko, että koronakriisi muuttaa arvojamme. Se pakottaa kuitenkin miettimään, elämmekö niiden mukaista elämää.

Olemme rakentaneet yhteiskuntamme kiireelle ja edistykselle. Siinä vauhdissa yhteys omiin arvoihin murtui. Elämästä tuli suoritus. Omien arvojen vastaisesta arjesta jää hankala olo, mikä saattaa näkyä esimerkiksi hurjasti lisääntyvinä mielenterveysongelmina. 

Tämän kriisin ratkaisuissa, teiden sulkemisessa ja karanteeneissa, on lopulta kyse siitä, että haluamme suojella ainutkertaista elämää. Mille pohjalle haluamme rakentaa elämämme sitten, kun tästä selviämme? Jos tulevaisuus lupaa vain kiihtyvää vauhtia, niin millainen tulevaisuus se on? Onko sellainen elämä hyvää? 

Sekä yksilö että yhteiskunta ovat koronakriisin vuoksi perimmäisen kysymyksen äärellä: mitä tarvitsemme elämäämme lisää ja mitä vähemmän? Kriisi on mahdollisuus pohtia hyvän elämän aineksia. On surullista, että siihen liittyy taloudellista ahdinkoa, sairautta ja kuolemaakin. Ihmislaji taitaa tehdä elämän suuria inventaarioita vasta pakon edessä.

Juuri nyt mediassa puhutaan sosiaalisesta eristäytymisestä. Se on väärinymmärrys. Ei meiltä odoteta sosiaalisuuden vähentämistä, vaan fyysisten kontaktien välttämistä, jotta viruksen leviäminen voidaan pysäyttää. Yhteyttä ja kuulumista voi kokea monilla tavoilla. 

Hyvä elämä kiteytyy ilojen ja surujen jakamiseen, vaikka olemmekin tottuneet mittaamaan asioita rahassa. Vuorovaikutus on parhaimmillaan yhteyttä toiseen ja kuulumista johonkin. Esimerkiksi metsässä kävellessä voi kokea olevansa osa luontoa tai taiteen avulla voi tuntea liittyvänsä johonkin itseä suurempaan. Nyt pitää nimenomaan rakentaa yhteyttä, jotta selviämme tästä yhdessä.”

Koronavirus on osoittanut vallitsevan talousjärjestelmän haavoittuvaisuuden. Pystymmekö rakentamaan taloudelle kestävämpää perustaa? 

“Kriisissä avautuu mahdollisuus tehdä talouden korjausliike, mutta monet haluavat palata kriisiä edeltävään aikaan mahdollisimman pikaisesti. Toivottavasti niin ei käy, sillä silloin menettäisimme ison mahdollisuuden. Ilmastonmuutos ja biodiversiteetin ja luonnonvarojen hupeneminen ovat suurempia haasteita kuin koronavirus, ja niiden taklaamisella on kiire.

Viime vuosina viesti kansalaisille on ollut, että pitää sekä kuluttaa että vähentää kuluttamista – soutaa ja huovata. Meillä on yksi planeetta ja yhden planeetan kokoiset resurssit. Tiedämme, että niillä on pärjättävä tänään, huomenna ja 500 vuoden päästä. Meidän nykyihmisten tehtävänä on varmistaa elämän edellytysten säilyminen. Koronavirus auttaa havaitsemaan mikä on oleellista ja mikä ei.

Nykyinen talousjärjestelmä perustuu tyytymättömään kansalaiseen, joka on kyltymätön kuluttaja. Elämästä tekevät kuitenkin elämisen arvoista asiat, joilla ei ole aineellisia rajoja tai hintaa. 

Tätä voi hahmottaa pohtimalla, millä hinnalla itse myisi elämänilonsa? Koronaviruspandemian kaltainen kriisi voi auttaa puhumaan siitä, mikä ainutkertaisessa elämässä on oikeasti tärkeää. 

Taloudessa tapahtuu kriisin myötä varmasti jonkinlainen korjausliike. Nykyinen globaali talousjärjestelmä on niin monimutkainen, ettei kukaan enää tiedä, missä on mukana kulutusvalinnoillaan. Lisäksi tuotteiden monimutkaiset valmistusketjut tekevät järjestelmästä haavoittuvaisen, kuten olemme viime viikkoina huomanneet. Koronakriisin vuoksi toimitusketjujen pituuteen puututaan ja markkinatalouden läpinäkyvyys lisääntyy. Tämä on askel parempaan suuntaan.

Koronapandemiassa opimme, miten hoidetaan kriisejä, jotka ovat samalla kertaa globaaleja ja paikallisia. Näitä oppeja voi hyödyntää myös muiden kriisien, kuten ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa. Yhteisen päämäärän on oltava kirkas, ja jokaisen on tehtävä osuutensa sen saavuttamiseksi.”

Poikkeustila on Kaskas Median blogisarja, joka tarjoaa luotettavaa tietoa koronaviruspandemian vaikutuksista yhteiskunnan eri osa-alueilla. Me Kaskas Mediassa uskomme tutkittuun tietoon ja yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen. Tuomme mukaan keskusteluun myös niiden tutkijoiden ja asiantuntijoiden äänet, joita julkisuudessa ei yleensä kuulla. Blogisarja päättyy tähän. 

Jos tarvitset apua viestintään tai vuorovaikutukseen poikkeustilassa, ota meihin yhteyttä.

 

Kuva: Helsinkikuvia.fi

Selaa lisää