Lapsi ja suurennuslasi

Kolme oivallusta yritysvastuusta korona-aikana

Elina Palkama | toukokuu 26, 2020

Järjestimme toukokuussa verkkodialogin yritysvastuusta poikkeusajan Suomessa. Mukana dialogissa oli noin 20 keskustelijaa erilaisista organisaatioista pohtimassa, miten koronakriisi vaikuttaa yritysvastuuseen nyt ja tulevaisuudessa. Mitä keskustelusta jäi käteen? Listasimme kolme tärkeintä oivallusta.

1. Vastuullisuus on paljon muutakin kuin ympäristövastuuta

1,5 asteen tavoite. Greta Thunberg. Ilmastomarssit. Tietoisuuden leviäminen ilmastokriisistä on viimeistään viime vuosina nostanut ympäristövastuun jokaisen yrityksen agendalle. Osa yrityksistä on jo pitkällä rakentamassa vastuullisuuteen perustuvaa liiketoimintaa, toiset taas vasta heräilevät toimintansa vaikutusten selvittämiseen ja niistä viestimiseen. Päästöjen mittaus ja kiertotalouden edistäminen ovat kuitenkin vain osa vastuullista toimintaa.

Koronakriisi toi yritysten taloudellisen ja sosiaalisen vastuun rytinällä julkiselle areenalle. Nyt arvioimme yrityksiä erityisesti sen perusteella, miten ne kohtelevat kriisissä asiakkaitaan ja työntekijöitään. Samalla on syytä kuitenkin muistaa, että vastuullisuus on pitkäjänteistä työtä. Vaikka ilmastopäästöt ovat pudonneet enemmän kuin koskaan aikaisemmin globaalisti, koronapandemia ei silti riitä yksin pysäyttämään ilmaston lämpenemistä Pariisin sopimuksessa sovittuun 1,5 asteeseen (Carbon Brief 9.4.2020).

2. Tunteet ovat uusi yritysvastuun mittari

Yritysten vastuullisuutta arvioidaan monenlaisilla mittareilla ja listauksilla. Vastuullisuuden mittaaminen ei ole kuitenkaan yksinkertaista. Monissa listauksissa yrityksiä palkitaan avoimuudesta, mutta ei välttämättä kiinnitetä huomiota siihen, onko yrityksen liikeidea kestävällä pohjalla. Millaisilla teoilla on oikeasti vaikutusta? Entä miten vastuullisuutta verrataan eri toimialojen välillä? Mittaaminen auttaa yritysvastuun johtamisessa ja viestimisessä, mutta voiko se samalla ohjata vastuullisuutta liikaa tai jopa väärään suuntaan?

Varmaa on, että yrityksiä mitataan sen mukaan, miten ne tässä kriisissä käyttäytyvät. Samalla yritykset kohtaavat koronakriisin todella erilaisista asemista: monilla se on romahduttanut tulot täysin, jotkut onnekkaat taas näkevät ennennäkemättömiä kasvulukuja. Mikäli esimerkiksi työntekijöiden lomauttaminen kassakriisin estämiseksi turvaa yrityksen toiminnan pitkällä aikavälillä, voi tämä olla täysin vastuullinen teko. Työntekijöille merkityksellistä tilanteessa voikin olla tapa, jolla yritys lomautukset toteuttaa. 

Voisiko vastuullisuuden uutena mittarina ollakin tunteet: millainen kokemus työntekijöille, asiakkaille ja muille sidosryhmille syntyy siitä, miten heitä on kohdeltu?

3. Vastuullisuustempauksista vastuulliseen liiketoimintaan

Koronakriisi tarjoaa yrityksille ja meille kaikille tilaisuuden kirkastaa omia arvoja ja tehdä niiden mukaisia valintoja. Olemme kriisin aikana nähneet monenlaisia tempauksia, joissa on tuettu esimerkiksi terveydenhuoltoa tai ikäihmisiä. Vastuullisuustempauksista on kuitenkin vielä harppaus uuden liiketoiminnan luomiseen vastuullisuudesta.

Ehkä koronakriisi pakottaa yrityksiä tarkastelemaan myös liiketoimintamalleja uudelleen vastuullisuuden näkökulmasta? Kun kriisi muokkaa ihmisten arvoja, tarpeita ja toiveita, voivat yritykset löytää uusia mahdollisuuksia vastuulliselle liiketoiminnalle, jonka lähtökohtana on ratkaista yhteisiä ongelmia. Pelkän jalanjäljen ja toiminnan vastuullisuuden mittaamisesta siirrymmekin positiivisen kädenjäljen kehittämiseen. Muutos ei tapahdu hetkessä, mutta siinä saattaa olla menestyksen avaimet koronan jälkeisessä maailmassa.

Kirjoittaja on Kaskas Median viestintäasiantuntija, joka innostuu yhteiskunnallisesta keskustelusta ja vastuullisuuden kehittämisestä.

Selaa lisää