Kaskasin uusi neuvonantaja Jani Toivola: “Moninaisuus on yrityksille kilpailuvaltti, mutta myös arkinen hr-kysymys”

Mervi Itkonen | syyskuu 28, 2021

Kaskasin neuvonantajana aloittaa kirjailija ja näyttelijä Jani Toivola. Toivola tuo Kaskasiin kansainvälisen tason osaamista moninaisuudesta ja osallisuudesta.

Jani Toivola, olet kaikelle kansalle tuttu sekä näyttelijänä että entisenä kansanedustajana. Hieman vähemmän tunnettua on työsi diversiteetin parissa. Kerro siitä.

Monimuotoisuus on ollut minulle aina tärkeä linssi, jonka läpi katselen yhteiskuntaa. Nykyään autan yrityksiä, järjestöjä ja muita organisaatioita pureskelemaan diversiteettikysymyksiä. Joidenkin kanssa kyse voi olla alkusysäyksen antamisesta, toisten kanssa syvällisestä strategiatyöskentelystä. Tällöin mietimme yhdessä, miten moninaisuus tulee osaksi yrityksen strategiaa mahdollisimman konkreettisesti, ei vain ylätasolla. On myös tärkeää, että koko henkilökunta käy prosessin läpi henkilökohtaisesti, jotta se ei jää vain paperille.

Olen tehnyt myös kansainvälistä diversiteettityötä brittiläisen We Create Space -järjestön kanssa. Järjestö auttaa esimerkiksi kansainvälisiä suuryrityksiä diversiteettiin liittyvissä asioissa. Suurissa yrityksissä moninaisuus on arkipäiväinen hr-kysymys. Siihen liittyy vaikkapa työn ja perheen yhdistäminen erilaisissa perhemalleissa.

Kerro kolme syytä siihen, miksi yritysten ja muiden organisaatioiden tulisi kiinnostua diversiteetistä. 

  1. Yrityksen arvot. Haluaako yritys tukea ja olla osa monimuotoista yhteiskuntaa? Diversiteetti on tärkeä arvo yhteiskunnassa. Kyse on yhdenvertaisista mahdollisuuksista ja tasa-arvosta. 

  2. Yrityksen oma toiminta ja vaikuttavuus. Mitä monimuotoisempi henkilöstö yrityksellä on, sitä enemmän sillä on erilaisia näkökulmia käytössään. Erilaisista näkökulmista kasvaa uusia ideoita, ratkaisuja, palveluita ja tuotteita.

    Lähes poikkeuksetta yritystoiminnan tavoitteena tarjota ratkaisuja isoihin ja pieniin asioihin. Mitä erilaisempia linssejä yrityksellä on yhteiskuntaan sekä erilaisiin kokemuksiin ja tietoon yhteiskunnasta, sitä moninaisempia ratkaisuja ja osaamista yrityksellä on tarjota. Ja toisaalta, mitä vähäisempi on linssien määrä, sitä vähemmän on tarjottavaa. Siksi moninaisuus on selkeä kilpailuetu ja yhä kasvavassa määrin yritystoiminnan menestymisen edellytys.

  3. Työnantajamielikuva. Työnantajat joutuvat nykyisin kilpailemaan parhaista työntekijöistä. Koko ajan on yhä enemmän työntekijöitä, joille diversiteetti on tärkeä arvo. On todella kuluttavaa työskennellä yrityksessä, jonka arvot eivät vastaa omia. 

Mikä on yleisin väärinkäsitys, kun puhutaan diversiteetistä työelämässä?

Helposti ajatellaan, että diversiteetti on jotakin ulkoa tulevaa tai että työ pitää aloittaa nollasta. Näin ei ole, vaan ainakin suuremmissa työyhteisöissä on jo edustettuna eri väestöryhmiä. Kaikki vähemmistöt eivät näy. Siksi työ diversiteetin parissa kuuluu vastuullisen työnantajan rooliin.

Toinen harha on se, että diversiteettityön tavoitteena on lasikaton murtuminen. Se, että yksi uusi ihminen pääsee johonkin asemaan, on kuitenkin vasta alku, särö lasikatossa. 

Kun jonnekin tulee ensimmäinen nainen tai ensimmäinen musta ihminen, hän astuu vielä vanhoihin rakenteisiin – ja usein myös hukkuu niihin. Kysymys kuuluu, miten voimme tukea niitä ensimmäisiä, oppia heiltä ja laajentaa muutosta. Olen itse kokenut tämän ensimmäisenä suomalaisena mustana kansanedustajana.

Ensimmäisenä oleminen voi olla tärkeä, mutta yksinäinen rooli. Muutoksen tekeminen vaatii paitsi uusia ihmisiä, myös rakenteiden muovaamista.

Miksi halusit työskennellä juuri Kaskasin kanssa?

Tutustuin Kaskasiin Kaskasin sisäisen diversiteettipohdinnan kautta. Vaikutuin prosessin aikana siitä, että yrityksessä on aitoa halua ja sitoutumista rakenteiden muuttamiseen, niin sisäisesti kuin ulkoisesti yhteiskunnassa. 

Kaskasin johdolla ja työntekijöillä oli uskallusta käsitellä asioita rehellisesti, sekä yrityksen että yksilöiden tasolla. Työ tuntui innostavalta ja syväluotaavalta. 

Tämä on mielestäni ainoa tapa edetä. Muutos on aina prosessi, eikä se hoidu viidellä niksillä. Olen innostunut näkemään mitä voimme saada yhdessä aikaiseksi myös Kaskasin asiakkaiden kanssa.

Moninaisuuteen liittyvässä keskustelussa vilisee monien mielestä vaikeita sanoja ja lyhenteitä: diversiteetti, inkluusio, LHBTIQ, trans- ja cis-, POC ja BIPOC. Keskusteluun voi tuntua vaikealta osallistua. Miten kannustaisit ihmisiä, joita jännittää heille uudet tai vieraalta tuntuvat ilmaisut? 

Pitää hyväksyä se, että voi tehdä virheitä. Ei maailma siihen kaadu. On parempi avata suunsa ja osallistua, kuin vaieta virheiden pelossa. 

Toisaalta kun kasaa vaikeat sanat paperille, huomaa ettei niitä lopulta niin valtavasti ole. Olemme kyvykkäitä ja oppivia olentoja, opimmehan kieliäkin. Jokaisen organisaation ja yksilön vastuulla on oppia ja kehittyä. 

Uudet sanat ovat osa rakenteiden muutosta. Niitä tarvitaan, jotta pystymme käymään keskustelua ja nimeämään väestöryhmiä. Emme me loppuelämäämme hoe kirjainyhdistelmiä, vaan alamme puhutella toisiamme luontevasti ihmisinä.

Mistä kulttuurituotteista olet viime aikoina inspiroitunut?

Savoy-teatterin West Side Story oli rohkaiseva hyppy tulevaisuuteen. Teoksen roolitus oli toteutettu rohkeasti ja ennakkoluulottomasti. Se rikkoi niin sukupuoleen, seksualisuuteen kuin ihonväriinkin liittyviä vanhentuneita normeja ja tulppia. Lähdin teatterista muuttuneena ihmisenä. Sain muistutuksen siitä, että on meistä kiinni millaisia tarinoita valitsemme kertoa ja kenen äänellä. 

Juuri nyt luen Laura Malmivaaran esikoisromaania Vaiti. Pysäyttävistä teemoista puhuttelevasti kirjoitettu teos.

Netflixin Sex Education on ehkä parasta viihdettä juuri nyt. Naurun lomassa sisään pääsee myös paljon merkittäviä ajatuksia ihmisenä olemisesta. 

 

Jos haluat pohtia diversiteettikysymyksiä Jani Toivolan ja Kaskasin kanssa, ota yhteyttä.

Tilaa Kaskasin uutiskirje! Saat aina uusia ajatuksia tutkimuksesta, osallisuudesta ja vastuullisuudesta viestimiseen.

Selaa lisää