Tytti Nahi

Kaskasin neuvonantaja Tytti Nahi: “Lainsäädännön ansiosta yritysten ei tarvitse enää arvailla, mitä sosiaalinen vastuu tarkoittaa”

Elina Palkama | 3 maaliskuun, 2022

Tytti Nahi on Kaskasin neuvonantaja, jolla on yli 20 vuoden kokemus ihmisoikeuksista ja kansainvälisestä kaupasta. Kaskasilla Nahi työskentelee erityisesti yritysten asianmukaista huolellisuutta koskevien kysymysten parissa. 

Tytti Nahi, olet yksi Suomen johtavista asiantuntijoista ihmisoikeuksien edistämisessä maailmanlaajuisissa tuotantoketjuissa. Miksi yritysten ihmisoikeusvastuu puhuttaa juuri nyt? 

Vaikka YK linjasi yritysten ihmisoikeusvastuun periaatteista jo yli kymmenen vuotta sitten, monien yritysten prosessit ihmisoikeuksien huomioimisesta liiketoiminnassa ovat edelleen rempallaan. Nyt tähän tulee muutos: sekä Suomessa että Euroopassa valmistellaan aiheesta lainsäädäntöä.  

Euroopan komissio julkaisi keskiviikkona 23. helmikuuta oman esityksensä Euroopan laajuisesta yritysvastuudirektiivistä. Direktiivi velvoittaa yrityksiä huolehtimaan haitallisista ihmisoikeusvaikutuksista koko arvoketjussaan. Myös Suomen hallitus käsittelee ihmisoikeusvastuuseen perustuvaa yritysvastuulakia keväällä 2022. 

Suomessa on jo paljon yrityksiä, jotka seuraavat ja arvioivat toimintansa vaikutuksia ihmisiin, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Lainsäädännön muutokset kuitenkin tuovat uutta selkeyttä siihen, mitä yrityksiltä odotetaan ja mitä asianmukainen huolellisuus on. Enää ei tarvitse arvailla, mitä sosiaalinen vastuu tarkoittaa. 

Antaisitko muutaman esimerkin suomalaisista yrityksistä, jotka ovat tavalla tai toisella huomioineet ihmisoikeudet toiminnassaan? 

Valio on myöntänyt rohkeasti, että se arvioi työnsä ihmisoikeusvaikutuksia ensimmäisen kerran vasta pari vuotta sitten. Kartoitus on sittemmin auttanut yritystä priorisoimaan vastuullisuustoimiaan entistä paremmin. 

Kotipizza on viime vuosina ottanut viestinnässään kantaa suomalaisen yritysvastuulain puolesta. Se on suoraselkäistä osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun ja hienoa yritysaktivismia. 

Metsähallitus taas on tehnyt pitkään todella tärkeää työtä sidosryhmädialogin lisäämiseksi yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa. Avoin dialogi on ihmisoikeustyössä olennaista.

Mikä sitten hidastaa ihmisoikeustyön tekemistä yrityksissä?

Monille yrityksille on vaikeaa ottaa ihmisoikeuksien käsitettä haltuun. Se voi kuulostaa liian isolta ja kaukaiselta. Voi myös tuntua hankalalta myöntää, että yrityksen toiminnalla voi olla kielteisiä vaikutuksia ihmisoikeuksiin. Sama asia on kuitenkin jo pitänyt myöntää ympäristön kohdalla. Kaikella liiketoiminnalla on ympäristöön myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia. 

Monissa yrityksissä vastuullisuusyksiköt ovat pieniä tai asiantuntijoita on vähän. Toiminnan kenttä puolestaan on usein hyvin laaja. Alkuun pääsemisen ei kuitenkaan tarvitse olla vaikeaa. Ihmisoikeustyössä on täysin sallittua edetä pieni askel kerrallaan. Jo muutamassa sisäisessä työpajassa saa laadittua ihmisoikeussitoumuksen. Se on erinomainen ensiaskel. 

Kerro kolme syytä, miksi yrityksen kannattaa huomioida ihmisoikeudet jo ennen kuin lainsäädäntö siihen velvoittaa.

  1. On helpompaa ja edullisempaa puuttua suurimpiin ihmisoikeusongelmiin ennen kuin ne ovat liikekumppaneiden, toimittajien tai kriittisten kansalaisjärjestöjen tiedossa. 
  2. Ihmisoikeuksia edistävä työ vaatii paljon vähemmän resursseja, jos sitä aloittaa pienissä paloissa jo ennen kuin lait astuvat voimaan ja tulee kiire. 
  3. Yritys saa positiivista huomiota ja kilpailuetua, jos se kartoittaa ihmisoikeuksiin liittyvät riskit laajasti ja kehittää toimintaansa, eikä pistä päätä pensaaseen. 

Astutaan hetkeksi tavallisen kansalaisen saappaisiin. Miten kuluttaja pystyy huomioimaan ihmisoikeuskysymykset päivittäisissä valinnoissaan? 

Kuluttaja ei mitenkään kaupassa käydessään voi ryhtyä selvittämään yksittäisten tuotteiden tuotantoketjuja, alkuperämaita tai suurimpia ihmisoikeusriskejä. Tilanne on todella hankala. Aktiivisimmat ihmiset seuraavat erilaisia ranking-listoja ja sertifiointeja, mutta oikeastaan muuta kuluttaja ei pysty itse tekemään.

Suomalaiset päätöksentekijät ja EU-päättäjät ovat kuitenkin tunnistaneet, että kansalaiset tarvitsevat läpinäkyvyyttä. Kuluttajien on voitava luottaa siihen, ettei tuotteiden takana ole esimerkiksi pakkotyötä tai lapsityövoimaa. Tämä onkin suurimpia syitä yritysvastuulakien luomiselle. 

Olet yksi Kaskasin kolmesta vastuullisuusneuvonantajasta. Miksi haluat tehdä yhteistyötä Kaskasin kanssa? 

Kaskas arvostaa tutkimukseen perustuvaa tietoa ja yritysten, tutkimuksen ja kansalaisjärjestöjen välistä yhteistyötä. Nämä lähestymistavat ovat tosi olennaisia, kun yritetään ratkaista monimutkaisia yhteiskunnallisia ongelmia ja huomioida ihmisoikeudet liiketoiminnassa. 

Odotan neuvonantajan roolissa erityisesti mielenkiintoisia keskusteluita yritysten edustajien kanssa. Kasvokkainen kohtaaminen ja keskustelu ovat minulle tärkeimpiä tapoja saada aikaan muutosta ja oppia uutta. 

Tytti Nahi on Kaskasin neuvonantaja, yksi Suomen johtavista ihmisoikeuksien ja kansainvälisen kaupan asiantuntijoista ja ihmisoikeuksiin erikoistunut kauppatieteiden tohtori. Lisäksi Nahi työskentelee Reilun kaupan kansainvälisen ihmisoikeustyön päällikkönä. 

Jos haluat kehittää yrityksesi sosiaalista vastuuta Tytti Nahin ja Kaskasin kanssa, ota yhteyttä. 

Tilaa Kaskasin uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla kaikista uutisistamme. 

Selaa lisää