Kiertotaloudesta tehtiin koko Suomen yhteinen asia

Suomen hallitus asetti tavoitteekseen tehdä Suomesta kiertotalouden edelläkävijä. Talousjärjestelmän muutos on kuitenkin niin iso asia, ettei se tapahdu pelkin poliittisin päätöksin. Autoimme ministeriöitä varmistamaan, että vuorovaikutus sidosryhmien kanssa toimii ja että valmistelu saa ansaitsemaansa näkyvyyttä.

Asiakkaan nimi: Ympäristöministeriö
Toteutuksen ajankohta: 2020

Miksi työ tehtiin?

Ilmastonmuutosta ja luonnon köyhtymistä ei saada kuriin, jos luonnonvaroja tuhlataan. Pelkkä kierrätys ei enää riitä, vaan jatkossa kaiken kulutuksen ja tuotannon pitää mahtua maapallon kantokyvyn rajoihin. Kiertotalouden avulla hyvinvointia syntyy kestävällä tavalla. Kiertotaloudessa materiaalit pysyvät käytössä pitkään. Tuotteita ja raaka-aineita jaetaan, vuokrataan, korjataan ja kierrätetään.

Jotta kiertotaloudesta tulee talouden uusi perusta, se vaatii tekoja kaikilta päättäjistä yrityksiin ja tutkijoista kansalaisiin. Siksi tarvittiin kiertotalousohjelma.

Mitä teimme?

Suomen kiertotalousohjelman valmistelussa punainen lanka oli yhteistyö. Ympäristöministeriö asetti ohjausryhmän, jossa oli monipuolisesti edustettuna eri alojen osaamista. Lisäksi perustettiin teemaryhmiä pohtimaan konkreettisia toimia eri aloilla kiinteistö- ja rakennusalasta kuntiin ja julkisiin hankintoihin. Kansalaiset osallistuivat valmisteluun kansalaisraadin ja avointen verkkokeskusteluiden kautta. Ehdotuksia ohjelman toimenpiteistä sparrattiin myös tiedepaneelien ja järjestöjen kanssa. Ohjausryhmä ja ministeriöt saivat paljon tietoa, ideoita ja oppeja, joiden pohjalta ne pystyivät kirkastamaan ajatuksensa ohjelmasta.

Laadimme kiertotalousohjelman viestinnälle strategian ja suunnittelimme miten tieto kulkee eri valmistelun sisällä ja miten kansalaisten näkemykset otetaan huomioon alusta saakka.

Kiertotalous ei ole helppo käsite ymmärtää. Valmistelun alkaessa sitä käsiteltiin julkisessa keskustelussa kapeasta näkökulmasta. “Kiertotalous ei ole vain kierrätystä” oli viestinnän johtavia ajatuksia koko valmistelun ajan. Viestiä tukemaan kokosimme suomalaisia sankaritarinoita kiertotaloudesta. Tarinoiden kautta kiertotaloudesta piirtyi aiempaa monipuolisempi kuva: kiertotalous on muun muassa tekstiilialan raaka-aineiden innovaatioita, kertakäyttökulttuuria kitkeviä pakkauksia, ruokahävikin torjuntaa ja sementin korvaamista tuhkalla. Ohjelman tavoitteet esiteltiin kansalaisille animaation avulla.

Valmis ohjelma julkistettiin näyttävästi virtuaalisessa julkistustilaisuudessa, ministeriöiden sosiaalisen median kanavissa ja tiedotusvälineissä. 

Miten meni?

Kunnianhimoinen, konkreettinen, kattava ja yhteinen – näillä sanoilla kiertotalouden strategista kehittämisohjelmaa on kuvattu. Ohjelma ja sen valmistelu keräsivät  kiitosta laajasta osallistumisesta ja tinkimättömästä lopputuloksesta. Ohjelmassa Suomi asetti ensimmäisenä maailmassa konkreettiset tavoitteet luonnonvarojen kestävälle käytölle. Lisäksi ohjelmassa luetellaan konkreettiset toimenpiteet, joiden avulla Suomen taloudelle annetaan uusi suunta.

Ohjelman julkistaminen oli merkittävä piikki kiertotaloudesta käytävässä keskustelussa. Kiertotaloudesta kirjoittivat kaikki merkittävät uutismediat, ja sosiaalisessa mediassa kiertotalous nousi kymmenen keskustelluimman aiheen joukkoon. Kiertotaloudesta twiitattiin julkistamisen yhteydessä lähes 1500 kertaa, ja aiheella oli yli 5 miljoonaa näyttökertaa.

Työn suurin vaikutus oli innostunut ja sitoutunut yhteistyö, joka valmistelun aikana syntyi. Kiertotalouden kokoisessa asiassa päästään sanoista tekoihin vain yhteistyön avulla.

Tutustu kiertotalousohjelmaan täällä.

Kiertotalousohjelman valmistelu haastoi meidät, sillä kyse on perustavanlaatuisen remontin tarpeesta. Kiitosta on tullut osallistamisesta ja ohjelman lähtökohdasta, että koko talouden perusta pitää uusia. Kiertotaloutta ei nähdä pelkästään yhtenä työkaluna muiden joukossa

Taina Nikula, neuvotteleva virkamies, ympäristöministeriö

Virtuaalinen työskentely ei vähentänyt osallistumista tai latistanut innostusta, vaan uuden talouden perustus valettiin satojen ihmisten voimin. Laaja osallistuminen alusta loppuun saakka ei tarkoita sekasotkua ja ristiriitoja, vaikka se vaatiikiin huolellista suunnittelua ja raportointia. Kiertotalouden strategisen kehittämisohjelman kunnianhimoinen lopputulos on vahva todiste yhteistyön ja osallisuuden voimasta.

Karolina Kinnunen Mohr, strategiajohtaja, Kaskas