Tutkimusta tehdään ja siitä viestitään tulevaisuudessa yhä vuorovaikutteisemmin. Uudet digitaaliset työkalut mahdollistavat ihmisten osallistamisen tutkimusprosessiin pitkin matkaa.
1.Videokerronta kevenee ja monipuolistuu
Videopalvelu YouTubesta löytyy jo joukko tieteen yleistajuistamiseen erikoistuneita vloggaajia, joilla on jopa miljoonia tilaajia. Vloggaajien tuotoksille on yhteistä nopea tempo ja viihdyttävä animaatioita ja videokuvaa yhdistävä kerronta.
ASAPSciencen Mitchell Moffit ja Greg Brown etsivät kanavallaan vastauksen mitä oudoimpiin kysymyksiin, kuten esimerkiksi onko mahdollista pelästyä kuoliaaksi tai aiheuttaako kylmettyminen flunssaa.
Teknologiayritys Cisco arvioi hiljattain, että 80 prosenttia verkon sisältöliikenteestä liittyy videoihin vuonna 2019. Jotta erottuu massasta, pitää tehdä videoita, joita ihmiset haluavat jakaa.
2. Artikkeleista infografiikoita
Arizonalainen Viputheshwar Sitaraman kyllästyi siihen, että tieteelliset artikkelit vilisevät ammattijargonia ja ovat tavallisten ihmisten ulottumattomattomissa maksumuurien takana.
Sitaraman alkoi kääntää tieteellisiä artikkeleita infografiikoiksi. Syntyi Draw Science -blogi, jossa kävi ensimmäisen vuoden aikana satoja tuhansia ihmisiä.
Hyvin tehdyt infografiikat herättävät huomiota sosiaalisessa mediassa. Infografiikan hyödyntämisen mestari tutkimusviestinnässä on yhdysvaltalainen Pew Research Center.
Verkosta löytyy monia työkaluja, joilla infografiikoiden tekeminen on helppoa ja usein jopa ilmaista. Yksi hyvä ohjelma on esimerkiksi Infogr.am. Usein graafisia taitoja paljon tärkeämpää on kyky pystyä yksinkertaisesti havainnollistamaan jotakin merkittävää ja yllättävää omasta tutkimusaiheesta. Yksi kuva, yksi ajatus on hyvä muistisääntö.
3. Tutkimuksesta viestitään pitkin matkaa
Tutkimusrahoittajat pyytävät rahoitushakemuksissa yhä useammin viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelmia. Hyvin suunniteltu tutkimusviestintä ajoittuu koko hankkeen ajaksi. Jo tutkimuskysymystä aseteltaessa on mietitty tarkkaan, mitkä tahot liittyvät tutkimukseen ja miten heidän otetaan mukaan tutkimuksen eri vaiheissa. On vanhanaikaista viestiä vasta, kun tulokset ovat ulkona.
Demos Helsinki viesti valtioneuvoston kanslian tutkimus- ja selvitystoiminnan rahoittamassa Design for Government -hankkeessa tiivisti koko hankkeen ajan. Hankkeen tavoitteena oli luoda toimintamalli, jonka avulla valtionhallinto voisi suunnitella yhteistyössä kansalaisten kanssa parempaa yhteiskuntaa.
Yhteistyössä Aalto-yliopiston ja Avanto Helsingin kanssa tehty hanke sisälsi vajaan vuoden aikana seitsemän erilaista tilaisuutta ja työpajaa. Sen lisäksi hankkeesta viestittiin aktiivisesti sosiaalisessa mediassa hankkeen hashtagilla #dfg2015.
Syntyi yhteiskunnallista keskustelua ja hankkeen johtaja Juha Leppänen päätyi asiantuntijaksi hallitusneuvotteluihin. Tieto otettiin heti käyttöön. Hallitusohjelmaan kirjattiin myöhemmin: “Toteutetaan kokeiluohjelma, joka koostuu erikseen valittavista laajemmista kokeiluista sekä lukuisista pienemmistä kokeiluista” sekä että “kokeiluissa hyödynnetään kansalaislähtöisiä toimintatapoja”.
Lue lisää Design for Government -projektista ja hankeviestinnästä VNK:n hiljattain ilmestyneestä Tieto käyttöön -viestintäoppaasta.
4. Ihmiset otetaan mukaan tutkimaan
Verkko on tehnyt ihmisten valjastamisesta tutkimuksen avuksi entistäkin helpompaa. Lisäksi erilaiset mobiilisovellukset, älylaitteet ja niissä olevat sensorit ovat tuoneet tavallisten ihmisten taskuun kokonaisen tutkijan työkalupakin. Kuka tahansa voi osallistua esimerkiksi netissä toimivaan projektiin, joka auttaa galaksien luokittelussa, ladata mobiilisovelluksen, joka auttaa tutkijoita mittaamaan valosaastetta tai digitoida USA:n laivaston säälokeja 1800-luvulta, jotta ilmastonmuutoksen kaavasta saadaan paremmin tietoa.
Joukkoistamisen avulla tutkijat myös löysivät hiljattain Etelä-Afrikasta jäännöksiä sellaisesta ihmislajista, joka näillä näkymin on ennen tuntematon. Kaikki tämä on kansalaistiedettä eli tutkimusta, johon otetaan ammattitutkijoiden avuksi tavalla tai toisella mukaan tavallisia ihmisiä.
Jo 1700-luvulla vapaaehtoiset bongarit auttoivat keräämään tietoa linnuista, mutta 2010-luvulla tutkimuksen tekoon osallistuminen on paljon helpompaa, kun lintuhavainnot voi kirjata suoraan BirdLife Suomen maanlaajuiseen Tiira-tietokantaan.
Suomessa kansalaistiedettä hyödyntää myös esimerkiksi Luonnonvarakeskus. Viime keväänä tutkimuslaitos pyysi ihmisiä lähettämään tietoja vanhoista raparperilajikkeista. Taustalla olevan tutkimushankkeen tavoitteena on säilyttää vanhoja kasvikantoja ja turvata niiden geneettinen monimuotoisuus. Elokuussa Yle uutisoi, että Luke oli saanut yli 700 raparperi-ilmoitusta.
5. Ei enää aikeita, vaan heti tekoja
Kokeilukulttuuri rantautuu vauhdilla myös tutkimusviestinnän maailmaan. Yhä useampi rahoittaja ja yliopisto haluaa profiloitua ratkaisujen ja tekojen kautta.
Helsingin yliopiston Helsinki Challenge -kilpailu huipentuu marraskuussa. Siinä kaksikymmentä huippututkijoista koostuvaa tiimiä ovat kehitelleet ratkaisuja maailman visaisimpiin ongelmiin. Kilpailijat selvittävät esimerkiksi, mitä suomalaisesta yhteiskunnasta voi päätellä Suomi24-keskustelupalstan viesteistä tai miten Afrikkaan voidaan viedä tutkimusosaamista laboratorioihin niin, että siitä saadaan samalla bisneshyötyä tuottava vientituote.
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö julkaisi tänään tiedotteen uudesta strategiastaan, jonka tavoitteena on rahoittaa yhä enemmän kokeiluja ja toimintaa, ei selvityksiä ja raportteja.
“Haastamme suomalaiset tekemään ja tarjoamme tähän myös tukea. Käynnistämme syksyn aikana ideahaun, jossa etsimme konkreettisia rahoitusaiheita ja toteutustiimejä. Tarjoamme valituille tiimoille aluksi tukea ideoiden eteenpäin viemiseen. Tämän jälkeen parhaat ideat saavat rahoituspaketin toiminnan käynnistämiseksi”, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön asiamies Laura Juvonen kertoo tiedotteessa.
Blogiteksti perustuu Futures Specialists Helsinki -verkostolle 16. syyskuuta pidettyyn työpajaan. Työpajan vetivät Maria Ruuska ja Pauli Komonen (15/30 Research). Työpaja on osa Liikutu tiedosta – päivä vaikuttavaa tutkimusviestintää -tapahtumasarjaa.
Futures Specialists Helsinki on vapaamuotoinen verkosto tulevaisuus- ja trendialan ihmisille. Verkoston lähtökohta on ammatillinen: se toimii keskustelufoorumina niille, jotka työskentelevät tulevaisuustutkimuksen, trendien havainnoinnin, strategisen ennakoinnin ja vastaavien teemojen parissa. Verkostoon pääsee mukaan pyytämällä pääsyä Futures Specialists Helsinki -Facebook-ryhmään.
facebook.com/groups/futureshki/
Kuvat: Kuvakaappauksia verkkosivuilta ja Design for Government/Richard Hylerstedt.