Tutkija, tiivistä tuloksesi kahden minuutin videoon kuin kvanttifyysikko

Kaskas Media | 9.5.2017

Poimi parhaat vinkit yleistajuisen tutkimusvideon tekemiseen kvanttifyysikko Mikko Möttöseltä, joka hyppää tieteen nimissä vaikka avantoon.

Kun Euroopan parhaisiin kuuluva kvanttifyysikko Mikko Möttönen saa tutkimustuloksensa läpi arvostetussa julkaisussa, hän ei vain myhäile ja totea tyytyväisenä työtä tehdyksi. Möttönen tarttuu kännykkään ja ryhtyy soittamaan toimittajille.

Jotta viesti menisi entistä paremmin läpi, hän halusi tuoreessa Nature Communicationsissa julkaistusta artikkelistaan myös videon. Kaskas Media sai ilon toteuttaa videon yhdessä intohimoisen tutkijaryhmän kanssa. Tässä neljä oppia onnistuneeseen videotuotantoon.

1. Lähde liikkeelle omasta halusta viestiä

Mikko Möttösellä on pohjaton halu yrittää selittää kvanttifysiikkaa, yhtä vaikeimmista tieteenaloista, ymmärrettävästi. Miksi?

“Uusista löydöksistä viestiminen lisää ymmärrystä tutkimuksesta ja teknologiasta. Ihmiset ymmärtävät, että maailma ei junnaa paikallaan. Kvanttiteknologia on suuressa nosteessa. Tutkijoiden kammioissa on kytenyt pinnan alla reilun vuosikymmenen verran, mutta nyt käytännön sovelluksista on jo näyttöä. Osa on kaupan hyllyllä, suurin osa vasta tulossa. Kun tehdään tutkimusta, etsitään uutta. Ihmisiä kiinnostaa viimeisin kehitysaskel ja minkälaisia mahdollisuuksia se tuo mukanaan”, Möttönen kertoo.

2. Ymmärrä yleisösi

Jos toiveyleisönä on valistunut maallikko, oman alan jargon ja turha pönötys pitää uskaltaa jättää taakse. Kerro vaikeasta tutun asian kautta ja pohdi metaforia, joilla voisit selittää monimutkaisen asian. Videolla Möttönen havainnollistaa kvanttibittien jäähdyttämistä muun muassa jahtaamalla tutkijakollegaansa Kuan Yen Tania pitkin Kuusijärven jäätä, vetämällä pulkkaa ja hyppäämällä avantoon.

“Se oli hauska idea eikä tullut edes kylmä. Avantouinti virkisti. Olisin voinut hypätä uudelleenkin. Kun viestit tutkimuksestasi, ole oma itsesi, mutta yritä samalla asettua maallikon saappaisiin. Puhu kieltä, jota kuulija ymmärtää.”

3. Kuori idea esiin

Videoiden kuvaaminen on hidasta puuhaa. Kahden minuutin videota varten viiden hengen porukka vietti kokonaisen päivän järven jäällä ja editointiin meni tunteja. Silti videoon mahtuu vain pieni murunen tutkimuksesta. Isoimmat paukut kannattaakin laittaa heti videotyön alkuun eli suunnitteluun ja ideointiin.

Varsinaista videota edelsivät Möttösen lukuisat, kärsivälliset selitykset tuotantotiimin sitkeisiin kysymyksiin, jotta tutkimustuloksen ydin saatiin tiristettyä yhdessä ulos. Kun pääviesti on kirkas, käsikirjoittamisessa päästään ideoimaan luovasti. Pääviestin muotoilu kannattaa aloittaa “entä sitten” -kysymyksellä.

“Löydös mahdollistaa sen, että tulevaisuudessa monet käytännöllisesti tärkeät laitteet toimivat nopeammin ja luotettavammin. Kvanttitietokone, kvantti-ilmaisimet tai kvanttitutkat tarvitsevat jäähdyttimiä toimiakseen tarkemmin. Olemme vasta alkutekijöissä, mutta tulevaisuudessa on paljon, minkä päälle voi rakentaa.”

4. Tee se itse!

Tutkimusviestintä on tehokkainta silloin, kun tutkija viestii itse. Möttösellä on lista tutuista toimittajista, jotka ovat onnistuneet kirjoittamaan kvanttifysiikasta kiinnostavasti ja tutkimusta kunnioittaen. Sen turvin on helppo nostaa luuri, kun laboratoriossa tulee onnistuminen.

“Ole aktiivinen! Ei kannata ajatella, että kyllä joku näkee tutkimustulokseni ja etsii minut käsiinsä. Itse laitan usein tutuille toimittajille tekstarin tai soitan, sillä sähköpostitse voi olla vaikea saada kiireisiä toimittajia kiinni.”

Mikko Möttösen artikkeli Quantum-circuit refrigerator julkaistiin Nature Communicationsissa maanantaina 8.5. Tutkimuksesta tiivistetty video julkaistiin samana päivänä.

Selaa lisää